Historia
1800-LUKU
1800-luvun alkuun Husö oli tavallinen joskin varakas verotila. Omistajat olivat yhden ja saman suvun eri sukupolven edustajia. Carl Gustaf Falck myi tilan poliisimestari Johan Jacob Frosteriukselle vuonna 1827. Asessori Gustaf Wilhelm Sallingre omisti Husön vuosina 1842-1856.
Hän rakennutti kartanoon yksikerroksisen päärakennuksen aikakautensa tyypilliseen empiretyyliin. Näin Husön tilasta tuli kartano. Kartanoon johtava tie on rakennettu vasta 1860-luvulla, siihen asti tapahtui mantereelle suuntautuva liikenne lautalla, jolla kuljettiin Kappelinsalmen yli Östersundomiin.
1900-LUKU
Herraskartanoa suurennettiin vuonna 1911 toisella kerroksella
arkkitehti Waldemar Aspelinin piirustusten mukaan.
Vuodesta 1917 kartanon omistivat Bertel Frithiof Huber ja hänen vaimonsa Dolores (o.s. Thornberg). Kokonaispinta-ala oli tuolloin 400 ha, peltoa oli 65 ha. Hevosia 8 ja lehmiä 8. Erikoisalana oli perunan ja heinän viljely. Aikaisemmin tilalla oli ollut tiilitehdas.
Huberin perhe myi Husön kartanon Helsingin kaupungille vuonna 1962.
Kaupunki vuokrasi rakennukset ja osan pelloista Olssonin perheelle ja tilasta tuli hevostila. Olssonit harjoittivat ravi- ja ratsuhevoskasvatusta ja vähitellen myös ratsastuskoulutoiminta sai alkunsa.
1984 ratsastuskoulu siirtyi Airi Iso-Lotilalle, ja tallit täyttyivät opetushevosista pääkaupunkiseudun
lasten iloksi.
Ratsastuksesta harrastuksena tuli yhä suositumpi ja kartanon
maille rakennettiin maneesi vuonna 1989. Uusi talli valmistui 1994 .
2000-LUKU
Ani ”Airin tytär” ja Ilpo Paananen jatkoivat ratsastuskeskuksen pitämistä kesäkuuhun 2009 asti, jonka jälkeen Husön Ratsastuskeskuksen osti heiltä perhe Therman. Perheestä lähinnä äiti Leila Therman on mukana päivittäisessä työssä ratsastuskeskuksessa.
Tänä päivänä Husön Ratsastuskeskus on yksi suosituimmista ratsastuskouluista pääkaupunkiseudulla.
Maalaismiljöö Itä-Helsingissä, meren läheisyys ja hyvä tunnelma luovat erinomaiset puitteet ratsastusharrastukselle.
